Etusivu » Kulttuuri
Kulttuuri / 22.05.2018 14:18

Sata vuotta sitten sotasairaalassa

Sotasairaalassa otetussa kuvassa näkyy henkilökuntaa ja takana kolme aseistettua vartijaa (valkoiset käsivarsinauhat). Kuvan takana ovat nimet Haahka, Mäntyniemi, Äijö, Jytilä, Rahikainen, Leskinen, Palmroos, Laurila, Peltonen, Ainasoja, Latvaniemi ja Toppo. Kuva: J. Niemi.

Liisa Ruismäen erinomaisessa Kauhajoen historia -kirjassa (1987) kerrotaan, miten pitäjän suojeluskuntalaiset lähtivät vapaussotaan. Alussa siis nimenomaan vapaussotaan, jonka päämääränä oli vain Suomen vapauttaminen itsenäiseksi valtioksi.

Kauhajokiset taistelivat jokseenkin poikkeuksetta valkoisten puolella yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta, niin kuin yleensä muuallakin Etelä-Pohjanmaalla. Niinpä kansalaissodassa kaatuneista 51:stä kuntalaisesta parikymmentä oli taustaltaan torppareita, mäkitupalaisia tai renkejä.

Rintamalla taistelevien ohella Kauhajoella ponnisteltiin kaikin tavoin myös kotirintamalla. Niinpä täällä ryhdyttiin heti sodan alkuvaiheessa puuhaamaan kenttäsairaalaa. Kun kauhajokiset olivat palanneet ensimmäisistä taisteluista, joissa kolme pitäjäläistä oli kaatunut, pidettiin 14.2 1918 noin 1 000 osallistujan kansalaiskokous. Sen jälkeen lähetettiin kenraali Mannerheimille sähke, jossa todettiin muun muassa: ”Innostus suuri. Naiset ryhtyneet keräämään vaatteita, ruokavaroja ja rahaa tukeakseen miehiä taistelussa sekä auttaakseen haavoittuneita tänne perustetussa sairaalassa.” Mannerheim kiitti isänmaallisesta päätöksestä.

Sairaala laajeni nopeasti niin, että lopulta se toimi kolmessa pisteessä: Kunnansairaalassa, kirkonkylän kansakoulussa ja opettaja Järvilehdon talossa.

Oheisissa kuvissa on ilmeisesti kunnansairaalan (?) täyteen ahdettuja potilashuoneita. Sänkyjen päätyjen kirjavuudesta voisi päätellä, että niitä on keräilty yksityiskodeista.

Olavi Alkio

Pääkirjoitus / 25.09.2018 08:45

Kauhajoen Karhubasket teki viime keväänä historiaa, kun joukkue voitti Korisliigan Suomen mestaruuden. Mestaruuden myötä joukkueelle avautuivat ovet myös koripallon Mestareiden liigaan.

Lue lisää »
Blogi / 21.09.2018 16:55

Lähipäivinä olen pohtinut aiemmin tekemääni johtopäätöstä, että viisaus asuu etenkin vanhoissa ihmisissä. Jos eri määritelmillä listataan sata Suomen viisainta, on heistä ainakin puolet yli 90-vuotiaita. Viisailla on sykkivän sydämen lisäksi henkinen sydän. He ovat avarakatseisia. He eivät ole ennakkoluulojen vankeja. Viisautta on viisaille karttunut muun muassa elämänkokemusten kautta. Elämänkokemusta ei opita kirjoista. Moni virhe olisi vältetty, jos olisi kuunneltu kokemusta.

Lue lisää »