Etusivu » Kulttuuri
Kulttuuri / 08.12.2018 09:28

Sata vuotta kasvatuksen ja sivistyksen asialla

Pukkilan koulun 100-vuotisjuhlissa esitettiin nykyaikaan sijoitettu Lumikki-satu. Ilkeä äitipuoli ei kestänyt sitä, että Lumikilla (vasemmalla) oli enemmän some-seuraajia kuin hänellä, joten hän päätti raivata Lumikin pois tieltään.

Tuomas Koivuniemi, teksti ja kuva

Luovaa iloa ja hienoja lasten esityksiä nähtiin viime lauantaina Pukkilan koulun 100-vuotisjuhlissa. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1918, ensin Rinta-Kosken tuvassa ja koulun aloitti 44 oppilasta. Myöhemmin Nikolai Latva-Pukkilalta ostetulle tontille valmistui uusi koulu vuonna 1921 ja oppilaita oli 81. Opettajina olivat Nestori ja Fanny Ylitörmä. Pariskunta piti huolta siitä, että lapset käyttäytyivät hyvin myös koulumatkoilla.

– Koulumatkalla oppilaiden piti tervehtiä vastaantulevia joko niiaamalla tai nostamalla hattua. Pitkänkujan päässä asunut Liisa-muori ja Jyräsen vanha emäntä raportoivat Ylitörmille, miten koululaiset olivat käyttäytyneet. Tervehtimisen laiminlyönnistä tuli rangaistukseksi jälki-istunto, Ulla-Maija Paloniemen kokoamassa historiikissa todetaan.

Ylitörmät olivat opettajina lähes 30 vuotta. Talvisodan vuoksi koulu keskeytyi ja oli keskeytyksissä koko kevään. Jatkosodan aikaan 1944 koulu oli kulkutautisairaalana ja sotilaiden kotiuttamispisteenä. Sota-aikana koulua pidettiin Rapasen talossa.

Rakentamista ja kansainvälisyyttä

Sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien myötä koulun oppilasmäärä kasvoi. Koululle tarvittiin lisää tilaa. Kunta rakensi lisätilat vuonna 1959 ja vanhaa koulua peruskorjattiin. Parinkymmenen vuoden kuluttua esitettiin jälleen koulun laajennusta ja peruskorjausta, mutta hanke otti toteutuakseen vielä kymmenen vuotta valmistuen 1989. Seuraavan kerran koulun tontilla tuli uutta tilaa vuonna 2016, jolloin esikoululle tehtiin tilat koulun jatkoksi.

Opettajina ovat vuosisadan aikana Ylitörmien ohella olleet muun muassa Toini ja Lauri Jokipii, Alli Yli-Koski, Susanna ja Juho Lilja, Kaarina Hokkanen, Tuula Hämäläinen, Mauno ja Hilkka Pättikangas, Satu Hämäläinen-Laitinen, Ulla-Maija Paloniemi, Heikki Somppi, Sinikka Taira, Maria Haaparanta ja Saija Uusitalo.

Pukkilan koulu on ollut tärkeä osa kyläyhteisöä. Kyläyhteisön kanssa koululle tehtiin tietotupa 1990-luvulla. Koulu on ollut aktiivinen kansainvälisestikin. Pukkilan väki on EU-rahoitteisen Comenius-yhteistyön kautta löytänyt kumppaneita Irlannista, Englannista, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.

Koulu elää ja voi hyvin tänäänkin

Koulunjohtaja Ulla-Maija Paloniemi totesi koulun elävän ja voivan hyvin tänäänkin. Koulussa toimitaan edelleen samalla tavalla kuin sata vuotta sitten.

– Korostamme edelleen hyviä käytöstapoja, hoidamme kasvimaata ja koulussa opetetaan jälleen käsitöitä, ei enää erikseen teknistä- ja tekstiilityötä. Eli ei mitään uuttaa taivaan alla. Asioita otetaan esille ja toteutetaan ehkä hieman eri tavoin, omalle ajallemme sopivalla tavalla. Meidän mottomme on aina ollut: ”Elämä ei ole koulua varten, vaan koulu on elämää varten”. Koulun tehtävä on seurata aikaansa ja antaa oppilaille eväitä, joilla he pärjäävät myöhemminkin elämässään, hän sanoi.

Suvun tarina

Entinen oppilas Niku Latva-Pukkila totesi Pukkilan koulun tarinan olevan samanlainen hänen sukunsa tarinan kanssa. Suvun lapset käyvät samaa koulua jo neljännessä polvessa. Miehellä oli myönteisiä muistoja varsinkin koulun maantiedon ja historian tunneilta kuin vapaa-ajaltakin, kun koulun kentällä pelattiin lajia kuin lajia.

– Mitä sain evääksi kouluajasta Pukkilassa. Sain hyvää opetusta, perusarvoja, turvallisen ja aktiivisuuden mahdollistavan kasvuympäristön ja kavereita. Sain myös kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, joiden perusta valettiin koulussa ja kasvuympäristössäni. Elämänkokemukset vaikuttavat omiin valintoihin ja ehkä sain osan kipinästä ammatinvalintaankin täältä, Laukaan kunnan hallintojohtajana työskentelevä mies totesi.

Lue koko juttu 5.12.2018 julkaistusta Kauhajoki-lehdestä!

Pääkirjoitus / 29.05.2019 15:37

Kauhajoen liikuntahalli oli käytännössä ääriään myöten täynnä viime sunnuntaina, kun Karhubasket kohtasi Korisliigan viidennessä finaaliottelussa Kouvolan Kouvot. Oranssiin käytännössä sonnustautunut sali raikui korishuumaa, kun 1 714 henkeä seurasi Jussi Laakson valmentaman ja kapteeni Bojan Sarcevicin johtaman kotijoukkueen iloista matkaa kohti otteluvoittoa ja Suomen mestaruutta. Pantteri-patsas - jo viime vuoden keväällä kauhajokisille tutuksi tullut mestaruuden merkki - sai jälleen jäädä pohjalaisille lakeuksille.

Lue lisää »
Blogi / 17.04.2019 13:16

Jollain ihmisillä on kyky luoda ympärilleen iloa ja hyvää mieltä. Yksi tällainen henkilö oli kehitysvammaisten valtakunnallisen Me Itse -yhdistyksen perustajajäseniin kuulunut ja sen puheenjohtajanakin toiminut Tommi Kivimäki Ilmajoelta. Tommi menehtyi viime lauantaina 43-vuotiaana.

Lue lisää »

Pääkirjoitus