Etusivu » Pääkirjoitus
Pääkirjoitus / 06.03.2019 14:52

Demokratiakasvatusta nuorille

Lukion vaalipaneeli kunnallisvaalikeväältä 2017.

Suomessa järjestetään huhtikuussa eduskuntavaalit ja toukokuussa eurovaalit. Vaalityö on alkanut. Kauhajoella ja naapurikunnissa ehdokkaat ovat olleet tapaamassa äänestävää kansanosaa kauppojen edustoilla ja kylätuvilla sekä agitoimassa omia teemojaan yksityiskodeissa pidetyissä tupailloissa tai kertomassa näkemyksistään vaalipaneeleissa.

Yleisradio julkaisi eilen (5.3.2019) ”Suomalaisten pelot ja haaveet” -kyselyn tuloksia muun muassa äänestämisen suhteen. Tutkimukseen haastateltiin 2 237 henkilöä puhelimitse tai internetin kautta ikäväliltä 15-79 vuotta. Kyselyn mukaan alle 30-vuotiaat uskovat vanhempia ikäluokkia enemmän siihen, että äänestämällä voi vaikuttaa, mutta tämä ei kuitenkaan näy aktiivisuutena vaaliuurnilla.

Yleisradion haastattelemat nuoret toteavat, että nuorison on vaikea hahmottaa sitä, miten puolueet ja politiikka vaikuttavat heidän elämäänsä. Kiinnostus uurnilla käymiseen laimenee, kun on epäselvää, mitä konkreettisia vaikutuksia äänestämällä saa aikaan. Koulujen yhteiskuntaopin tunneilla on haastateltavien mukaan käyty puolueiden arvot etäisesti läpi, mutta ne ovat jääneet nuorille epäselviksi. Äänestämällä vaikuttamista enemmän nuoret uskovat mielenosoitusten ja sosiaalisen median kautta vaikuttamiseen - julkisen paineen luomiseen, jolla päättäjien päitä saadaan käännettyä.

Suomen kouluissa politiikka oli vahvasti läsnä 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Teiniliitto oli voimissaan ja politiikan laineet löivät kovastikin yhteen. Politiikkaa on kenties tuon aikakauden kokemusten jälkeen hieman koululaitoksessa välteltykin. Politiikkaa ei pitäisi pelätä.

Demokratian tulevaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että kouluissa voitaisiin laajemmin ja syvällisemmin käsitellä sitä, miten ihmiset voivat kotikunnassa, maakunnassa ja valtakunnallisesti vaikuttaa päätöksentekoon ja asioiden eteenpäin viemiseen. Paikallisia poliittisia päättäjiä ja puolueita voisi kutsua kouluihin kertomaan politiikasta ja omista arvoistaan sekä vaikkapa kaupunginvaltuuston päätösten taustoista, jolloin nuorilla on mahdollisuus konkreettisesti huomata, miten vaikuttamistyötä tehdään ja miten päätökset heidänkin arjessaan näkyvät.

Tuomas Koivuniemi

Pääkirjoitus / 03.07.2019 11:34

Kauhajoelta on valtion hallinnon palvelut hävinneet tällä vuosikymmenellä askel kerrallaan. Ensin lähti verotoimisto ja sitten käräjäoikeuden istuntopaikka täällä lakkautettiin. Poliisi ja poliisiasema kaupungissa edelleen on, mutta siellä ei kohta enää ole omia rikostutkijoita, vaan tuo osa poliisityöstä hoidetaan jatkossa Seinäjoelta käsin.

Lue lisää »
Blogi / 17.04.2019 13:16

Jollain ihmisillä on kyky luoda ympärilleen iloa ja hyvää mieltä. Yksi tällainen henkilö oli kehitysvammaisten valtakunnallisen Me Itse -yhdistyksen perustajajäseniin kuulunut ja sen puheenjohtajanakin toiminut Tommi Kivimäki Ilmajoelta. Tommi menehtyi viime lauantaina 43-vuotiaana.

Lue lisää »

Pääkirjoitus