Etusivu » Uutiset
Uutiset / 05.07.2018 08:03

Merivoimien komentajan mukaan suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan turvallisuudestaan

Kauhajokelaissyntyinen Veijo Taipalus on toiminut Merivoimien komentajana vuodesta 2016 lähtien.

Tuomas Koivuniemi, teksti ja kuva

Merivoimien kauhajokelaissyntyisen komentajan, vara-amiraali Veijo Taipaluksen suomalaisten ei tarvitse komentajan mukaan olla huolissaan maan ja Itämeren alueen turvallisuudesta. Taipalus toteaa, että Krimin kriisin jälkeen Venäjän ja läntisten maiden sotilaallinen aktiivisuus Itämeren alueella on lisääntynyt - kolminkertaistunut vuosikymmenen vaihteeseen nähden.

– Ihmisten ei tarvitse olla huolissaan tilanteesta, sillä Suomi on tehtäviensä tasalla. Meidän sotilas- ja kalustovalmius on hyvä. Kukaan ei ole tänne hyökkäämässä, mutta meidän on hyvä tietää, mitä ympärillä tapahtuu.

Taipaluksen mukaan 1990- ja 2000-luvun syvempien rauhan vuosien aikana useissa Itämeren maissa puolustusbudjetteja leikattiin, minkä myötä kalusto- ja muita hankintoja vähennettiin tai peruttiin. Nyt puolustuskykyä rakennetaan näissä maissa uudelleen ylös, joka on lisännyt myös kansainvälisen yhteistyön tarvetta.

– Suomessa tehtiin tärkeä lakimuutos, kun puolustusvoimien tehtäviin lisättiin kansainvälisen avun antaminen sitä pyydettäessä tai avun vastaanottaminen. Vastaava laki on valmistelussa myös Ruotsissa.

Kansainvälistä yhteistyötä

Suomen kansainvälinen yhteistyö sotilas- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä on kasvanut. Taipalus toteaa, että viimeisen viiden viime vuoden aikana tuossa yhteistyössä "käyrä on ollut selvästi ylöspäin". Yhteistyötä ei kuitenkaan tehdä vain pelkästään periaatteella "matkailu avartaa".

– Kaikessa yhteistyössä on ensisijaista, että se palvelee Suomen omaa maanpuolustusta ja että siitä on sen tehtävän hoitamisessa hyötyä. Kansainvälisiltä kentiltä haetaan kokemuksia, kehitetään omaa osaamista ja parannetaan Suomen puolustuskykyä.

Suomalaisten yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina varsinkin Ruotsin kanssa.

– Kahden vuoden aikana olen käynyt Ruotsissa useamman kerran, ettei kahden käden sormet riitä. Meillä on tiivistä harjoitus- ja muuta yhteistyötä, hän kertoo.

Itämeren meriliikenteen valvonnassa Suomi ja Ruotsi ovat tehneet yhteistyötä jo toistakymmentä vuotta. Maat jakavat keskenään valvontatiedot alueelta. Liittolaisia maat eivät ole, mutta maiden väliselle sotilaallisen yhteistyön syventämiselle on vahva poliittinen tuki.

Suomen jäsenyys Natossa?

Suomessa on yli 20 vuotta keskusteltu jäsenyydestä sotilasliitto Natossa. Taipalus vastaa kysymykseen perinteiseen tapaan eli se on poliitikkojen päätösvallassa oleva asia.

– Sotilaan näkökulmasta asia tarkoittaa sitä, että jos näin [poliittisesti] päätetään, on meidän oltava sotilaallisesti yhteensopivia. Jo nyt materiaalin ja johtamisjärjestelmien osalta näin on. Suomen sotilaallinen kyky ja taitotaso on sellainen, että varmasti kelpaisimme jäseniksi.

Suomi on pyrkinyt tiivistämään kahdenvälisiä sotilaallisia suhteitaan Yhdysvaltoihin samaan tapaan kuin Ruotsikin. Taipaluksen mukaan yhteistyö ei ole uusi asia, vaan oikeastaan pelinavaus tehtiin aikoinaan Hornet-hävittäjien hankinnan yhteydessä.

Sotilaskalustoa on maassa uusittu viime vuosina runsaasti. Ilmavoimat kilpailuttaa parhaillaan Hornetien korvaajia. Merivoimilla taas on käynnissä hanke, missä seitsemän nykyistä alusta korvataan neljällä monitoimikorvetilla, jotka rakennettaisiin Raumalla.

– Suunnittelu on parhaillaan meneillään, mutta rakentamissopimusta ei ole vielä tehty.

Varusmiehet huippuosaajia

Merivoimien komentajalla on myönteinen käsitys nykyisistä varusmiesikäluokista. Taipalus myöntää, että peruskunnon osalta ääripäät ikäluokissa ovat loitonneet toisistaan, mutta osaamistasoltaan he ovat todella päteviä. Tämä asettaa myös armeijalle haasteen siitä, miten piilevät kyvyt ja osaaminen saadaan hyödynnettyä.

– Nykynuoriso on digiosaajia, jotka oppivat nopeasti minkä tahansa vempaimen käytön. Puolustusvoimissa pyritään Koulutus 2020 -hankkeella siihen, että digitalisaatiota pystytään hyödyntämään koulutuksessa ja asioiden hoidossa. Eli enää ei istuteta sataa miestä auditoriossa tai luokkahuoneessa, vaan he voivat oppia ja hakea tietoa netin portaaleista. Näin pystytään koulutusresursseja suuntaamaan enemmän käytännön tekemiseen ja säästetään resursseja.

Uutta koulutuskonseptia on testattu muun muassa Porin Prikaatissa Niinisalossa ja Merivoimien Rannikkoprikaatissa.

– Tavoitteena on saada varusmiehistä tekijöitä sellaisiin tehtäviin, joissa heidän jo aiemmin oppimastaan osaamisesta on hyötyä.

Lue lisää Merivoimien komentajan Veijo Taipaluksen näkemyksistä 5.7.2018 ilmestyneestä Kauhajoki-lehdestä!

Pääkirjoitus / 25.09.2018 08:45

Kauhajoen Karhubasket teki viime keväänä historiaa, kun joukkue voitti Korisliigan Suomen mestaruuden. Mestaruuden myötä joukkueelle avautuivat ovet myös koripallon Mestareiden liigaan.

Lue lisää »
Blogi / 21.09.2018 16:55

Lähipäivinä olen pohtinut aiemmin tekemääni johtopäätöstä, että viisaus asuu etenkin vanhoissa ihmisissä. Jos eri määritelmillä listataan sata Suomen viisainta, on heistä ainakin puolet yli 90-vuotiaita. Viisailla on sykkivän sydämen lisäksi henkinen sydän. He ovat avarakatseisia. He eivät ole ennakkoluulojen vankeja. Viisautta on viisaille karttunut muun muassa elämänkokemusten kautta. Elämänkokemusta ei opita kirjoista. Moni virhe olisi vältetty, jos olisi kuunneltu kokemusta.

Lue lisää »