Etusivu » Uutiset
Uutiset / 29.07.2018 08:01

Etelä-Pohjanmaan vammaisneuvosto on heikoimman puolella

Kauhajokinen Tuomas Koivuniemi toimii Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen vammaisneuvoston jäsenenä.

Erja Pekkala, teksti ja kuva

Vuoden 2020 alussa toteutettavaksi kaavailtu sote- ja maakuntauudistus tuo mukanaan muutoksia, jotka vaikuttavat tavallisen ihmisen arkeen ja palveluiden saatavuuteen. Vaikka maakuntahallinnon päättäjät valitaan vaaleilla, halutaan asukaslähtöisyyttä ja erityisryhmien huomioonottamista vahvistaa valitsemalla maakuntiin nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto, joista Etelä-Pohjanmaalla jokainen on jo järjestäytynyt. Maakunnallisen vammaisneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Sari Riskumäki Kurikasta, 1. varapuheenjohtajaksi Tuomas Koivuniemi Kauhajoelta ja 2. varapuheenjohtajaksi Sirpa Lammi Kauhavalta.

– Pidimme järjestäytymiskokouksen kesäkuulla, mutta jo ennen sitä valmistelimme tehtävänkuvaa ja laadimme pelisääntöjä yhdessä Etelä-Pohjanmaan kuntien vammaisneuvostojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien kanssa. Maakunnallinen vammaisneuvosto kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa ja puheenjohtajisto kokoontuu sitä ennen miettimään tulevaa asialistaa, hän toteaa.

Esteettömänä pääsee pitkälle

Koivuniemi kuvailee neuvoston tärkeimmäksi tehtäväksi ja tavoitteeksi pitää heikomman puolta. Yksi keskeisimpiä edellytyksiä vammaisten osallistumiselle yhteiskunnan toimintoihin sekä päivittäiseen selviytymiseen on esteettömyys, jonka toteutumista myös maakunnallinen vammaisneuvosto valvoo.

– Kuljetuspalvelut ovat olleet paljon esillä ja esteettömyysasioita tulee yleensä esiin yllättävissä arjen tilanteissa. Jännittää jo etukäteen, käykö soteuudistuksessa niin, että reuna-alueilta katoaa palveluita. Suomalainen yhteiskunta on suunniteltu terveille ihmisille ja työssäkäyville on olemassa esimerkiksi työterveyshuolto, mutta kuinka peruspalveluita on saatavissa heille, jotka ovat muiden kyyditettävänä, kysyy Koivuniemi huolissaan ja jatkaa vammaisten asumisen ja elämisen edellytyksen syrjäseudulla riippuvan oleellisesti palvelujen saatavuudesta myös läheltä.

– Tarpeen vaatiessa vammaisneuvosto nostaa käden pystyyn ja kysyy päättäjiltä, oletteko miettineet näitä asioita.

Tiedon välittäminen merkittävää

Maakunnallinen vammaisneuvosto ei ole päättävä elin, mutta se pystyy ottamaan kantaa, tekemään aloitteita ja keräämään tietoa välitettäväksi päättäjille ja virkamiehille. Vammaisneuvoston edustajalle on kaavailtu osallistumisoikeus myös maakuntavaltuuston kokouksiin ilman äänioikeutta. Koivuniemi näkee tiedon välittämisen erittäin merkittävänä tekijänä vammaisten oikeuksien toteutumisessa.

– Viranomaisten tiedottamisessa etuuksista ja oikeuksista on puutteita varsinkin siitä näkökulmasta, meneekö tieto perille ja ymmärtääkö vastaanottaja asian. Ei voida olettaa, että vammainen ihminen osaa hakea omatoimisesti tietoa hänelle kuuluvista, elämää helpottavista etuuksista tai niiden muutoksista. Vaikka Kela tiedottaa kirjeitse, voi tekstin sisältö olla kenelle tahansa vaikeaselkoista. Meillä on perheessä omakohtaista kokemusta, että selkeää tietoa oikeuksista ja etuuksista on saatavissa vapaaehtoisjärjestöiltä, mutta ei voi olla niin, että viranomaisille kuuluvan tehtävän hoitaa kolmas sektori, vaikka se tärkeä tekijä palvelujen tuottamisessa onkin.

Hyvää elämää

Koivuniemi korostaa, että maakunnallisen vammaisneuvoston tehtäväsarka ei keskity pelkästään vammaisten terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen, vaan tarkastelun alla on koko elämänkaari ja fyysisen hyvinvoinnin lisäksi psyykkinen sekä sosiaalinen hyvinvointi.

– Toivoisin, että tässä suuressa uudistusten myllerryksessä muistetaan ottaa huomioon palveluiden järjestyminen niin, että näillä ihmisillä on kohtuullinen mahdollisuus saavuttaa kaikki tarvitsemansa palvelut, harrastukset ja muu virikkeellinen toiminta sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Haluamme huomioida, että vammaisilla ihmisillä pitää myös olla hyvä elämä ja ensisijaisena uudistuksissa on ihmisten saama palvelu, eikä se, kuka valitaan mihinkin virkaan. Meillä maakunnallisessa vammaisneuvostossa henki on se, että tarpeen vaatiessa älähdetään.

Juttu on julkaistu alunperin 27.7.2018 ilmestyneessä Kauhajoki-lehdessä.

Pääkirjoitus / 10.08.2018 17:08

Sosiaalisessa mediassa oli kirjoitus, jossa kerrottiin pienestä pojasta, joka oli seurannut sivusta koiralleen keppiä heittäneen kirjoittajan touhuja ja koiran ylenpalttista kehumista. Yllättäen poika oli sanonut, että hän haluaisi myös olla koira. Kirjoittaja oli kysynyt syytä ja poika oli vastannut. ”Minä haluaisin, että minullekin sanottaisiin - Hyvä poika!”

Lue lisää »
Blogi / 01.08.2018 11:26

Somen suurkuluttajana olen törmännyt ilmiöön kieliopin ja käytöstapojen puuttuminen. Sanahirviöt lauvantai, pyöräiliä, opiskelia ja enään seikkailevat usein päivityksissä. Päivämäärien oikeinkirjoitus on näyttänyt jäävän historiaan. Suoraan sanoen puistattaa törmätä lauseeseen, jossa kuka-sana on korvattu ketä-sanalla. Ketä oikeasti puhuu niin? (Eikö ollutkin kamalaa?)

Lue lisää »

Pääkirjoitus