Ke­sä­lo­mal­la mat­kai­lim­me Poh­jois-Nor­jas­sa. Säät suo­si­vat ja mai­se­mat oli­vat jyl­hiä. Mat­kai­lu­a­jo­neu­vo­ja oli liik­keel­lä run­saas­ti. Lii­ken­ne su­jui hy­vin Nor­jan ka­peil­la ja mut­kai­sil­la teil­lä, vaik­ka jos­kus hir­vit­ti­kin mah­dol­li­suus vas­taan­tu­le­vas­ta re­kas­ta.

Kun­nes tu­lim­me ko­ti­maan puo­lel­le. Piit­taa­mat­to­mim­mat ohi­tuk­set sat­tui­vat Suo­mes­sa, vaik­ka tiet ovat le­vei­tä ja mah­dol­li­suu­det ohit­ta­mi­seen ai­van toi­set kuin Nor­jas­sa. Mat­kai­lu­au­to on joil­le­kin pu­nai­nen vaa­te, joka täy­tyy ohit­taa mis­sä ja mil­loin ta­han­sa.

Ohit­ta­mi­seen kan­nat­taa va­ra­ta riit­tä­väs­ti ai­kaa ja ti­laa, jot­ta se ta­pah­tuu luon­nik­kaas­ti. Näin lii­ken­ne su­juu ta­sai­ses­ti. Muis­tat­han tä­män, var­sin­kin kun syk­sy pi­me­nee ja al­kaa tul­la liu­kas­ta.

Päi­vi Lah­ti-Kuu­sis­to